Taekwondo

Taekwondon nykymuoto kehitettiin noin 70 vuotta sitten, mutta sen taustat ulottivat vuosisatojen taakse Aasian maihin, Koreaan, Japaniin ja Kiinaan. Taekwondon kilpailusäännöt kehitettiin 1960-luvulla, jolloin laji muuttui täysin erilaiseksi kuin esimerkiksi toinen kamppailu-urheilulaji karate. Taekwondossa potkuilla on paljon suurempi merkitys kuin lyönneillä ja lajissa alettiin käyttää turvallisia suojia, mutta myös täyskontakti sallittiin.

Taekwondoa levitettiin ympäri maailmaa 1960- ja 1970-luvujen aikana. Suomeen laji saapui kuitenkin vasta 1970-luvun loppupuolella. Siitä lähtien laji on kuitenkin kerännyt yhä enemmän harrastajia ja nykyisin sitä on mahdollista harjoitella ympäri maan. Suomen Taekwondoliiton alaisia harrastajia on lähes 10 000 ja kilpailulisenssin omaavia harrastajia yli 1700.

Ottelut ja liikesarjat

Taekwondon kilpailumuotoja on kaksi, jotka ovat keskenään hyvin erilaiset. Kilpailumuodot ovat ottelu ja liikesarjat. Ottelut ovat näistä vanhin kilpailumuoto ja otteluiden ensimmäiset maailmanmestaruuskisat järjestettiin jo vuonna 1973. Liikesarjojen ensimmäiset MM-kisat järjestettiin vasta 2006. Suomalaiset ovat olleet menestyksekkäitä molemmissa kilpailumuodoissa. MM-mitaleita otteluissa on tullut kaksi ja EM-mitaleita paljon enemmän sekä otteluissa että liikesarjoissa. Taekwondo on myös kesäolympialaislaji.

Ottelulla tarkoitetaan taekwondossa täyskontaktiin perustuvaa kamppailua, jossa sallitaan myös päähän kohdistuvat potkut. Tämän vuoksi ottelijoilla tulee olla hyvä suojavarustus eli rintapanssarit, käsi- ja jalkasuojat, alasuojat, hanskat, hammassuojat sekä kypärä. Tämä lajimuoto on hyvin nopea ja liikkuva, sillä sääntöjen mukaan kiinnipitäminen ja vastustajan kaataminen ovat esimerkiksi kiellettyjä. Pisteet lasketaan reaaliaikaisesti elektroniikan avulla. Erilaisista osumista saa pisteitä 1-4:n väliltä ja pisteet näkyvät välittömästi esimerkiksi televisioruudussa.

Liikesarjoissa eli poomsaeseissa esitetään ennalta määrättyjä sarjoja yksin pareittain tai ryhmissä. Niissä kiinnitetään huomiota esitysten tekniseen puhtauteen ja esityksen uskottavuuteen. Liikesarjat arvostellaan sekä esityksen että teknisen puhtauden perusteella. Esityspisteet muodostavat 60 % ja tekninen puhtaus 40 % kokonaispisteistä, joiden enimmäismäärä voi olla 10.

Liikesarjoissa voi kilpailla myös freestyle-sarjassa, jossa esitetään itse kehitetty sarja, joka pitää sisällään sekä taekwondotekniikkaa että akrobatiaa. Siinä täytyy olla mukana pakollisia tekniikoita ja osioita. Freestylessä voi kilpailla sekä yksilönä että pareittain ja ryhmässä.

Ida Tammila on lupaava taekwondourheilija

Ida Tammilla aloitti kahdeksanvuotiaana taekwondon harrastamisen. Aluksi valmentajana toimi kaverin isä, jonka valmennuksessa Ida oppi nopeasti ja helposti kaikki taekwondon perusosa-alueet ja tekniikan. Hän aloitti kilpailemisen kymmenenvuotiaana sekä otteluissa että liikesarjoissa. Hän piti välittömästi kilpailemisesta, vaikka aluksi häntä jännittikin todella paljon. Koska Idalla ei ollut aikaa harjoitella liikesarjoja niin paljon kuin ne olisivat vaatineet, alkoi hän keskittyä vain ottelemiseen. Tällöin hän alkoi myös harjoitella Suomen maajoukkueen treenikeskuksessa, kun hänet valittiin sen jäseneksi. Ida alkoi kilpailla myös ulkomailla A-luokan kisoissa, jotka nykyisin ovat nimeltään G-kilpailuja.

Iidan motivaatio taekwondon treenaukseen tuli aluksi uusien asioiden oppimisesta. Hän tuli todella iloiseksi, kun hän oppi uusia tekniikoita ja sarjoja. Silloin kun hän ei tehnyt fyysisesti sarjoja, hän teki niitä omassa mielessään. Myöhemmin hän lisäsi henkistä harjoittelua myös muihin taekwondon osa-alueisiin. Siirtyminen maajoukkueen treenikeskukseen antoi myös lisämotivaatiota ja harjoittelumäärät kasvoivat.

Idan mielestä parasta taekwondossa on otteleminen ja voittaminen. Hän myös nauttii nähdessään nuorempien sisarustensa voittavan. Idaa jännittää aina katsoa sisarustensa otteluita ja usein hän liikuttuu, kun he voittavat, sillä hän on todella ylpeä sisaruksistaan. Toinen asia, josta Ida pitää, on taekwondon opettaminen lapsille. Hän toimii valmentajana lapsille neljä kertaa viikossa ja oppilaidensa kehityksen näkeminen saa hänet ylpeäksi.

Ida on edustanut Suomea useita kertoja EM- ja MM-kisoissa. Hän on moninkertainen Suomen mestari ja myös Pohjoismaiden mestari. Hänellä on vielä kuitenkin paljon haaveita uraansa liittyen. Tähtäimessä ovat nuorten MM-kisat ja nuorten olympialaisten karsinnat Tunisiassa huhtikuussa 2018. Suurin haave hänellä on osallistuminen aikuisten olympialaisiin myöhemmin urallaan.

Täältä voit lukea lisää Ida Tammilasta.